Kolmastoista luku
Pikkuveljeni sotki aina suunnitelmani kokonaan,
ja perusteellisesti minne ikinä aioinkin mennä,sen jälkeen sain hävetä silmät
päästäni lopullisesti ja sain hävetä niitä myöskin loppu elämäni.Kova
on kohtaloni tämän veljenä.Aleksi hymyili päästessään mukaan,
ja kun ei tarvinnut luuhata mutsin ja faijan kanssa,jotka eivät tee
mitään mielenkiintoista ikinä,paitsi voihan se silloin muuttua
mieleenkiintoiseksi kun minä ja veljeni häipyisimme pois näkösältä.
Isä tietenkin yrittäisi kaiken maailman keinoja saada äiti tekemään,
sen minkä isä haluaa.Äiti on hyvin ylisuojelemaan meitä ja katsomaan
aina perään ettei tehdä vain mitään väärää.
-''Riki,Älä lyö veljeäsi!''Äiti huusi kun olin pieni.
-''Mutta..toi otti mun lempi lelun!''Inisin ja itku oli lähes tulla.
-''Anna Aleksinkin leikkiä uudella autollasi''.
-''En varmasti anna!''Huusin täyttä kurkkua takaisin.
-''Mutta...Rakas Riki..''.
Mä heitin autoni vihoissani melkein ikkunasta ulos,
mutta se osui laatikon reunaan jolloin matka pysähtyi.
-''Mä en pidä teistä!''Huusin ja lähdin juosten huoneesi
kyyneleet valuen silmistä,hyppäsin sängylle ja annoin
tyynylleni kunnolla turpiin,niin kauan kuin jaksoin riehua,
lopulta olin liian väsynyt antamaan enää turpiin otin tyynyn
syliin ja kirosin maasta taivaaseen,Olin torkahtanut jolloin
todella pieni pikkuveljeni tuli luokseni ja otti hiuksistani kiinni.
-''Iitovel--ii,hyvin vihainen?''Aleksi katsoi koiran pentumaisilla silmillään.
-''Mene pois''.Sanoin kääntäen toiselle selkäni.
-''Itoovelii...''
-''Hyvä on,hyvä on!En ole enää vihainen joten..mitä?''Kysyin Aleksilta.
-''Nosta mut sinne sängylle!''Aleksi yritti hyppiä sängyn päälle mutta
ei vielä oikein päässyt,koska oli liian pieni.
-''Hyvä on..''Sanoin jälleen ja nostin Aleksin sängylleni,
jolloin tämä tuli ja antoi halin.
-''Itoveli,ei taa olla vihainen''.
Huokaisin ja pörrötin toisen hiuksia,jolloin pikkuveli kiljaisi,
kuka tälle voisi olla vihainen?noille pienille koiranpennun silmille?
jonka kasvot muistuttivat minua vähän nuorempana.
-''no niin pikku penska,en ole enää vihainen''.
-''Äiti teki lettuja tuutko tä työmään niitä?''.
-''Totta kai tulen''.
Käveltiin pikkuveljen kanssa alas syömään lettuja ja mansikka hilloa,
molemmat mussuttivat niitä nälkäisinä,äiti hymyili vieressäni ja pörrötti
minun tavallani omiani hiuksia.Isäni oli jälleen häipynyt töihinsä hoitamaan
viimeiset kiireiset työt valmiiksi,jolloin saisi pitää lomaa pari kuukautta.
-''Itoveli totki,tillä on hilloa paidatta''.
Katsoin ihmeessäni paitaa jossa oli iso mansikka hillo läjä,jonka otin sormella
pois ja nuolaisin sen.Minä ja pikkuveli taputeltiin vattaamme sen merkiksi että
se oli tarpeeksi täysi,ei ollut yhtään tyhjää kohtaa jäänyt täyttämättä.
-''Isoveli?''
-''Mitä?''hätkähdin muistoista takaisin.
-''Ajat kohta ojaan jollet seuraa todella tietä''.Aleksi sanoi.
Suuntasin äkkiä moponi likeltä ojan reunaa pois,olin liian uppoutunut
muistelemaan lapsuutta.Loppu matka sujui ongelmitta ja päästiin
lopultakin frendini ja blondin pihamaalle.
-''Perillä ollaan Aleksi''.Sanoin pikkuveljelleni.
-''George,anna se kaljapullo nyt vain mulle''.
-''Mutta...mä haaluuan juoda''.
Huomasin kuinka Blondi käveli hassusti ja tiputti kaljapullon maahan.
-''äh..nyt toi lattiakin pitää siivota''.
-''Älä...kulta puppeli siitä välitä,palvelija huolehtii siitä''.
Heilautin kättäni heille,jotka eivät tietenkään huomanneet riehuessaan oven suussa,
pikkuveljeni aleksi tuijotti vain hiljaa paikallaan,miettien ilmeisesti mitä sanoisi
näistä mun ystävistäni.
-''Ovatpa...he....erikoisia''.
-''Hei Aleksi,George on ilmeisisti juovuksissa,ja eikä Daniel oo yhtään erikoinen''.
Vastasin mulkoillen pikkuveljeäni,ilkeästi että osaisi pitää asian omana tietonaan.
-''Hani...Sattuuko vielä jalkaan''George kysyi ja tökki toisen jalkaa sormellaan.
-''Kyllä siihen vielä sattuu vähäsen''.
-''Anna mä kannan sut,niin se paranee pikaisesti''.
-''GEORGE!!!!!mä oon miljoona kertaa sanonut jo etten oo homo!ja sitä paitsi oot juovuksissa''.
-''No mikäs se pusu sitten oli kun yritin nukkua?''.
Danielin naama muuttui kalpeaksi,ja läiskäisi käden toisen poskelle.
-''En mä mitää oo tehnyt,sä oot ollu ihan liian selvästi juovuksissa,
ja haaveillu koko jutun!''Daniel Raivosi.
George piteli poskeaan jolloin huomasi mut pihalla ja osoitti meitä.
-''Katsoppas ketäs tänne tuli''.
-''Öh..Hei Riki?''Daniel sanoi epäilevästi.
-''Moi vain teillekkin''.
-''Kukas toi hyypiö tossa sun vieressä on,ookko sä joku ihme ninja,joka pystyy tehä
kloonin itselleen vai?''.George mulkoili meitä.
Rupesin nauramaan itseni kippuraan maahan melkein,mutta pystyin sentään hillitsemään,
itseni joten kuten.
-''Tossa on mun kaksoisveli Aleksi''.
-''Terve ääliöt''.
Georgelle ja Aleksille oli tulossa pikkuinen sanan harkka.Daniel oli äkäisellä päällä,
ja läpsäisi uudestaan Georgea poskelle.
-''Erghh..kaverit hei...älkää ny viittikö mukiloida..''
-''Samperin kanat''George sanoi ja painui takaisin sisälle,jolloin minä,Daniel ja pikkuveli jäätiin
kolmestaan pihalle.
Katsoin Blondia olisin kovasti halunnut mennä tämän perään,mutta Daniel oli erityisesti kiinnittänyt
tarkan katseensa muhun.
-''Mitä?''Kysyin.
-''Eipä vain mitään,tuutteko te juomaan kahvit?''.
-''Kyllä se kahvi aina kelpaa,Muuten Aleksi on myöskin saanut kutsun poika kouluun,menee ensimmäistä vuotta käymään siellä''.
-''Kiva''.
-''DanDannani...Vessapaperit on loppu,tuo lisää!''.
-''Pyyhi sormiin!''.
Huokaisin tälläistä kivaa heillä taas näyttäisi olevan,
Daniel oli jostain syystä suuttunut Blondille.
-''Mä voin viedä sille niit lisää,missä niit on?''.
-''Niitä on tuolla pienessä kaapissa''.
Kävelin Vessan lähellä olevaan pienen kaapin luokse,
ja otin vessapaperia ja kokeilin vessan ovea,se oli auki
avasin oven.
-''Hullu!''George huudahti toinen istui vain pöntöllä ja tuijottaa tapitti.
-''Hyh...Mikä lemu''.
-''Kiitos vain,häivy jos ei haju miellytä''.
Punastuin ja heitin toiselle vessapaperit,paukautin lopuksi oven kiinni.
-''On siinäkin yks''.
-''George''Jäin ovehen nojaamaan.
-''Mitä asiaa?''.
-''Sanoppa yksi juttu...miksi Daniel on vihanen?''
-''Mitä se sulle kuuluu,Hanki oma hanis jostain muualta''.
George murahti ja potki ovea että haluaisi ulos.
-''En päästä ennen ku kerrot..''
-''Ja kaljaviikonloppu perutaan''.
Tulin nopeasti oven edestä pois jolloin toinen oli painanut ripaa alas ja
syöksyi ovesta ulos rämähtäen lattialle.
-''Kiitos vain mulkku''.
Kyykistyin alas ja makasin itsekkin maassa,ja otin toisen leuasta kiinni
ja kosketin toisen huulia jolloin toinen nousi hiljakseen seisomaan
itse edelleenkin pitäen kiinni toisessa,painauduttiin seinää vasten.
-''Kahvi on....''Daniel katsoi olohuoneen oven raosta jonka mukaan
liittyi pikkuveljeni pienestä raosta kurkistaen ja molemmat kalpeni heti.
Irtauduttiin irti nopeasti sydän pamppaillen kauhusta.
-''öööh...me vain tota törmättiin''.
-''George...''Daniel Mulkaisi häjysti ja pikkuveli näytti myöskin vihaiselta Danielin
vieressä.
-''älä vain tule taas läpsäisemään''.
-''Olisipa pesäpallo maila''Tokaisi Daniel.
Katsottiin Georgen kanssa toisiamme hiljaisina,
pikkuveli tuli ja kiskoi mut irti Blondin luota.
Daniel läpsäisi molempia poskia,näyttäen että olisi
vähän lujempaakin lyönyt.
-''Idiootti''.Daniel sanoi ja jätti kahvin keiton sikseen ja meni luultavasti
makuuhuoneeseen päin.
-''Daniel taitaa silti välittää susta,vaikkei olekkaan ''Homo''.Sanoin.
-''Mistä sitä ikinä tietää..''
George katseli poskiaan peilistä,jotka olivat punaiset ja luultavasti
myöskin kipeän näköiset.
-''Sun pitäs puhuu,Danielin kans''.
-''Aijaa?''.
-''Mulle sattu melkeen tollalailla pienenä,mutta mua ei käynyt näin suutuin vain
itse,kun en halunnut antaa leluani kellekkää muulle,joten silloin
kun suutuin menin yleensä sängylleni hakkaamaan tyynystä ilmat pihalle
ja samalla itkin myöskin,ajattelisin siis tästä tilanteesta,kun huomasin että
Daniel meni vihaisena jättäen kahvin keiton kesken,että tämä saisi olla
rauhassa ja itkeä,tai niin minä ainakin tekisin itse tekisin tässä tilanteessa''.
George vain rapsutteli ohimoaan ihmetellen asiaa,ja kuinka toimisi
asian kanssa.
-''Jos jättäisin...Dandannan rauhaan hetkeksi,ja...menisin sitten juttelemaan?''.
-''Se voisi olla ihan hyvä idea,kun mekin olemme vielä täällä,mutta voisithan
tehdä sen niinkin että veisit Danielille kahvin ja me juodaan Aleksin kanssa
ihan rauhassa kahvia tuossa pöydässä''.
-''No tuota....''George Lysähti pikku tuolille istumaan miettien asiaa tarkasti
ja ulvaisi kun poskiin sattui.
-''Mäntti...Mene nyt jo''Tökkäisin toista kylkeen pepulla.
**George**
Kävelin jäykin askelin kohti makuuhuonetta,
kuuntelin ensin korvalla ovesta kuulisiko minkään särkyvän.
Raotin hiljalleen ovea ja hiippaillen makuuhuoneeseen.
-''Daniel?''Sanoin hieman arempana,koska toinen oli suuttunut aika pahasti.
Oli hiljaista,katselin ympärilleni omat vaatteeni oli viskottu sinne tänne
ja tyynykin oli mennyt parvekkeelle.Daniel oli nukahtanut,koitin
lakanaa joka oli poskien kohdalta aivan litimärkä.Tämä siis oli
itkenyt aika paljonkin.
Daniel nousi istumaan sängylle katsoen murhaavasti,
tyynyä pidellen sylissä puristaen tätä tiukasti käsillään.
-''Daniel??''Kysäisin jälleen.
Daniel oli näköjään päättänyt pitää mykkäkoulua,
koska ei halunnut vastata kun yritin kutsua tätä nimeltä.
Istahdin sängyn reunalle ja katselin Dandannaani silmiin,
nämä olivat hieman punaiset ja olivat vähällä purskahta jälleen itkuun.
-''Kulta...Oikeesti anna anteeks''.Otin toisen halaukseen mutta tämä vain
sysäs kauas itsestään.
-''Onneksi,me saadaan pian oman talomme valmiiksi,eipähän
tartte kestää olla enää täälläkään''.Daniel sanoi kylmään paholais maiseen sävyyn.
Voihkaisin olin kokonaan unohtanut erään asian,Danielin äiti piti vielä saada
hyväksymään mut tavalla tai toisella,ja ehkä sitten tohtisi kysyä voisiko Daniel
jäädä asumaan mun luokseni.
-''Sorii..''Kosketin toisen olkapäitä kädelläni.Daniel hätkähti vieressäni ja
murisi vihaisesti.
-''Älä koske muhun,mä meen lattialle nukkumaan olo-huoneeseen loppu
päiviksi,ja jos koskekkin muhun niinä päivinä,niin en puhu sulle enää koskaan''.
Huokaisin ja suljin makuuhuoneen oven.
Nyt siis oli myöskin Daniel itse ja mutsi hoidettavana,
Daniel oli pikkuinen ampiaspesä josta sai aina piston jos koskikin toiseen.
-''Rikiii..Puhu Danielille järkee''.
-''Miten meni?''.Riki kysyi.
-''Kehnosti..En saa enää koskee Danieliin sormen päälläkään,
muuten tämä ei enää puhuisikkaa mulle ikinä''.
-''Auts,toi oli aika paha''.
-''Niin on''.
Kuljin ympyrää pitkin keittiötä katsellen välillä ulos ikkunasta,
Oliko tästä tulossa loppu elämälle,taivas näytti tummuvan koko
ajan,ja heitti muutaman piskon ikkunaan.
-''Ehkä meidän pitäisi,kuitenkin perua se viikonloppu,että saisit lepyteltyä
tuon Danielin kunnolla''.
-''Niin sitä minäkin ajattelisin,se vain taitaisi pahentaa asiaa jos häipyisin viikonlopuksi,
jonnekkin pois kotoa''.
Riki ja Aleksi olivat vihdoin lähdössä kotia päin,hiljainen tämä Aleksi oli ollut
seurannut hyvin tarkasti Danielia,koska olihan tämä vissiin oman ikäisensä.
Danielin äiti tuli huoneeseen hyvällä tuulella,päätin jälleen ahdistella tätä
naikkosta kysymyksillä jokka tietysti liittyisivät Dandannannaan tietysti vähän
muokkailtuna,sillai että asia koskisi ikäistäni naista.
-''Hmmm..Miten saisin naisen leppymään ja antamaan anteeksi väärän tekoni?''.
Danielin äiti katsoi minua hyvin mieleenkiintoisena ja uteliaasti.
-''Se tietysti vähän riippuu,miten sen asian olet hommannut tuohon malliin''.
-''No tota kun tämä näki kuinka,olin vähällä pussata toista mi...naista''.
-''No...Arvatenkin,että tämä nainen,laittoi sinulle kiellon että et saisi
koskea häneen,suosittelisin että ehkä antaisit tämän olla
hetken aikaa rauhassa ja saisitte molemmat miettiä,miten jatkatte
tulevaisuudessa eli siis meinaan sitä että oletteko te yhdessä vai ette''.
-''Mutta kun me ei edes olla vielä yhdessä,ja silti tämä tuntee
mustasukkaisuutta,ja kun näin kuinka tämä antoi mulle suukon otsalle,
kun olin painumassa unten maille ja sitten tämä päätti kieltää kaiken
että olin humala päissäni kuvitellut kaiken,ja eikä tämä edes hyväksy
että mulla olisi tunteita tätä kohtaan''.
-''Onpas siinä hyvin erikoinen nainen''.Naikkonen sanoi ihmeissään.
Köhäisin tiesin ettei tämä ollut nainen ollenkaan,mutta en saanut kertoa
asian oikeaa laitaa ollenkaan.
-''Mutta miten hoidan sen asian kuntoon??''.Kitisin jo vastausta.
-''Ehkä voisit lepytellä tätä....vaikka pienillä lahjoilla ja kertoa että
pidät hänestä ja...kaikkea sellaista,mitä kivaa päähäsi tuleekaan,
mutta älä missään nimessä enää ahdistella toisia naisia''.
-''Helppoa se ei ole''.
-''Kyllä minä tiedän sen''.
Danielin isä tulla tupsahti keittiöön,ja katseli meitä.
-''Missäs ruoka on?''
-''Etpä ole itse keittänyt''.
-''Missäs Danni on?Saisi tulla keittämään ruokaa''.Isä sanoi.
-''Taitaa olla huoneessamme''.
Isä asteli meidän makuuhuonettamme kohti.
**Isä**
Missä poikani oikein luuhaa kaiken aikaa,
ei ole näkynyt ollenkaan tekemässä töitä,vaikka olisin tarvinnut
apua ties missä.
-''Danni,nyt tulet tekemään ruokaa''.
Koputin oveen vielä varmuuden vuoksi,että tämä varmasti kuulisi
että tätä kutsuttiin.
-''George jää ilman ruokaa''.Daniel sanoi kylmästi.
Poikani astui ovesta ulos,tehden asian selväksi ettei
tämän tielle kannattanut tulla.Astelimme molemmat keittiöön,
George päätti läksiä pois keittiöstä ettei saisi perunoita niskaansa.
-''Kuulkaapas kaikki tänään ajattelin järjestää jotain erikoista toimintaa
illaksi,kuka osallistuu?''.Kysyin katsoen ensin Danielista/Georgeen.
-''Isä mulla on lenkki rikin kans tossa myöhemmin tänään''Sanoi poikani.
-''No sitten hoidamme asian niin että sinäkin pääset mukaan''.
-''Kai voisin tulla''.George ja vaimoni sanoivat epäröiden molemmat.
Nyökkäsin hymyillen,asia oli sujunut oikein mallikkaasti alkuun,
nyt vain pitäisi sitten keksiä se ohjelma etteivät poikani,George ja vaimoni
kaataisi vihat päälleni.
En tiiä minkälainen täst luvusta nyt oikeen
tuli,mutta päätin tehdä sen yöllä valmiiksi,
koska mua ei ollenkaan väsyttänyt,
ja sillee.. >3<
no mut kummiski sain tämän osan tänne onneksi!!!!!!:3
auts George x3
*Devil laugh*
*menee nurkkaan häpeämään Danielin kanssa*
heart heart
Helvetin enkeli Community Member 
|
|
