Yksitoista Luku
Nyt ei tehnyt mieli olla kaksin Georgen kanssa,
tämä tuntui silti olevan muissa maailmoissa,
vaikka tämä juttelikin mulle.Vanhempani
pääsivät viimein kotia,siis säästyin Georgelta tänään
ainakin joksikin aikaa.Äiti astui ulos autosta jotain
lappua heilutellen iloisesti kädessään,isä taas oli
vain paikallaan penkillä,eli tämä ei ainakaan
tietänyt hyvää,silloin isä yleensä pysyi kauempana.
-''Sä pääsit kulta lukioon!''.
-''LUKIOON!!Mutta enhän mä sinne halunnut!!''Huusin niin lujaa kuin pystyin.
-''Mikä lukio se oikein on?''George kysyi.
-''Se lukio vasta valmistunut,ja se on oikeastaan Poikien Lukio ja sitä kutsuttiin joksikin..''
-''ÄITI...en halunnut todellakaan mennä varsinkaan pelkästään jätkä lukioon!''.
-''No etpähän ainakaan keskity likkoihin tuntien aikana ja pysyt kärryillä''.
Repäisin äidin kädestä koko roskan,ja katselin vihaisin silmin paperia.
Hyvä Daniel
Sinut on ilo kutsua uuteen lukioon joka avataan juuri silloin kun itse
astut sisään ovista,juhlistamme sitäkin sinä päivänä.Otamme teidät
vastaan isossa salissa jossa on kaksi opettajaa vastassanne.Suosittelen
myöskin että hankkisit sille päivälle juhla puvun,koska tänne saapuu
erittäin tärkeitä henkilöitä,jotka saattaisivat paheksua asusi valinnasta.
Tässä on myös joukossa koulun osoite sekä lappu jonka pitäisi ojentaa
sitten opettajallesi jotta tämä voisi antaa kirjat juuri sinulle.
Toivottavasti viihdyt kanssamme,toivottaa koko uuden koulun opettajat
ja Reksiltänne erityiset isot halaukset.
Teki mieli yökätä kun luin tämän kirjeen,reksi kuulosti sosiaaliselta pervolta,
joka ahdisteli nuoria jätkiä nurkkaan.Reksi kyllä tuntuisi olevan nuorta sorttia
ehkä varmastikkin olisi.Viskaisin Georgelle tämän kirjeen,ja nauroi.
-''Voihan vietävä...Tänne munkin on mentävä opettajaksi''.
Halusin huutaa vielä entistä enemmän George tulisi tuonne opettajaksi,
ja se oli jätkien koulu.Kyllä nyt tämän homon kelpaisi sadattelin mielessäni.
Kävelin ripeästi kohti Georgen taloa,ja makuuhuonetta
lysähdin suoraan sängylle,halusin vain olla hetken rauhassa ja ajatella.
-''Huhuu kultaa,herätys...älä nuku koko iltaa''.
Säpsähdin nopeasti ylös,olin nukahtanut tietämättäni.
-''Perkele...Mee pois...''Sanoin vihaisena,ja käänsin kylkeä niin etten nähnyt Georgea.
-''Mutta kulta...sehän on hyvä että me ollaan samassa lukiossa''.
-''Ai miten niin on hyvä asia?''.
-''No saisit multa kyydin joka aamu ja koulun loputtuakin,mutta joutuisit varmaan odottamaan,kunnes pääsisin töistä''.
-''Niin ja sä saisit vakoilla vaikka jos saisin kavereita aivan vahingossa sieltä..''
George yskäisi vieressäni,olin siis osunut oikeaan,huokaisin syvään ja laitoin käden tyynyn alle.
-''Nytkö alko masentamaan,Dandannani??''.
-''Voisitko kerrankin totella,ja mennä jonnekkin muualle George?''.
**George**
Päätin totella tällä kertaa ja häivyin huoneestani,
Daniel tosiaan ei tykännyt lukiosta, tai sitten joku muu asia masensi tätä.
Painoin selälläni oven kiinni kunnes kuului klak lähdin menemään kohti keittiötä,
Danielin vanhemmat olivat ostaneet pienen pyödän ja ruokaakin näytti olevan.
Katselin tarkasti jääkaapin sisältöä,ja löysin sieltä haluamani,
ja avasin kaljapullon samalla kun suljin jääkaapin oven.
-''Et sitten varmasti juo keskellä viikkoa''.Hanin äiti tuli valittamaan.
-''Isot miehet tekevät,mitä haluavat ja varsinkin silloin jos on huolia''.Hörppäsin ison kulauksen
ja pamautin kaljapullon pöytään.
-''Mutta...''.Naikkonen inisi.
-''Kerro minkälainen Daniel oli lapsena''.
Naikkonen katsoi kummastuneena.
-''Ai vauvasta lähtien?''.
-''No vaikka kunhan kerrot..''Totesin juoden toista kaljaa.
-''Danskuliini on ollut vauvana hyvin jääräpäinen,silloin minulla oli nuorena oli todella pitkät hiukset
joista Daniel sai hyvin kiinni ja veti niitä minkä jaksoi,mieheni usein joutui tulemaan avuksi, ja lopulta
päätin mennä parturiin leikkauttamaan vähän lyhyemmiksi ja hyvin ahnekkin tämä oli.Danskuliinin
aarre oli tämän vanha pehmolelu koira jonka oli kerran löytänyt puistossa kävellessämme,ja jos
hän ei saanut haluamaansa niin riuhtoi hihaani niin kauan kunnes suostuin että tämä saisi
pitää sen itsellään.
-''Tiedätkö missä tämä pehmolelu nyt on?''.
-''Kai se nyt omassa matkalaukussani on joukossa,kuinka niin?''.
Otin taas kolmannen kaljapullon jääkaapista.
-''Ajattelin että voisin antaa sen Daniel..ille''Sanoin.
-''Hmm...hyvä on tuon sen kohta sinulle,sitten kun Dansku varttui
vähän vanhemmaksi tästä tuli hieman liian kärttyinen,aamuisin
ei meinannut puuro kelvata,ja tämän sotkun sai siivota tietysti lattialta,
jolloin kalliiseen mattoon jäi tahra,jota ei meinannut millään saada
edes poiskaan,ja sitten tämä joi vielä kovin vanhana tuttipulloa ja nukkui jopa sen kanssa,
etten vain saisi tätä vietyä minnekkään.''Naikkonen katsoi samalla pöydälle puhuessaan,ja
huomasi kuinka tyhjiä kaljapulloja oli alkanut kertyä paljon.
Otin jo varmaan kahdeksannetta pullollista kunnes naikkonen tuli ja otti pulloni.
-''H...ei.. mi--tä ssääsää meinaat oikkee tehdä-ää-ä?''.Kysyin huojahdellen ja kiskaisin
pullon takaisin käteeni.
-''älä juo enempää''.Naikkonen vastasi.
-''Mää-hän kkuuu-le juuon niinn paljon ku huvitattaa,kerro
kuule naikonen lisää Danielista''.Naikkonen mulkoili jälleen.
-''Enpä kuule taida enää kertoa,olet niin paljon juovuksissa ettet osaa sanoa melkeen
järkeviä sanojakaan''.
Naikkonen asteli heidän makuuhuoneeseensa ja hetken päästä toi tämän
pehmolelun eteeni.
-''Siinä on se koira josta puhuin sinulle''.
Naikkonen häippäsi pihalle ovi paukahtaen.
-''shöpö Koissulli''.Totesin ja otin koiran horjuen kainaloon
ja astelin makuuhuoneeseen.
-''Dandda-a-a,kats-opass tä-t-ä.Horjahdin Danielin päälle.
-''umph..ootko sä juovuksissa ja mikä toi rakki tossa on??''.
-''Se-se-se...oon se sun raaakkiis joosta piiidit lllappsenna''.
-''Eäääghh..mitä äiti kerto sulle??''.
-''Se--sse-se..keeerto mullee että-ä-ä sä oolit a-a-aivan ihana-a''.
-''Monta pulloa sä oikee joit?''Painauduin Danielia vasten enemmän.
-''unnmmh...ta-taiisin juu-oda 9 ja puol ppuullooa,haani kkulta''.
Nuolaisin toisen huulia kömpelösti.
-''Hei lopeta toi oikeesti,vaikka näköjään joudun menemään jätkä lukioon,
niin en ole silti mikään homo!''.
Daniel yritti irroittaa mut irti,olin tiukasti toisessa kiinni.
Rupesin ääntelemään kuin koira ja leikin sillä pehmolelulla siinä sängyllä,
ja laitoin tämän pomppimaan danielin mahan päällä.Tämän koiran suu
oli vähän auki joten sieppasin danielin paidan helmaa koiran suuhun
ja käskin tämän koiran repiä ja riuhtoa tätä paitaa hullusti.
-''Georgee!!!!!!!!!!!!''Huusi Daniel.
-''Ää-ääÄ...sSyytää Koirruuliiaa seesee tämän aloiittii,enkkä miinä.''
-''Olet ihan hullu''.
Kuulin kuinka palvelijani vastasi puhelimeen,jota en ollut itse kuullut,
riuhdoin vielä siinä Danielin paidan kans,ja palvelija tulla tömähti juuri paikalle.
Katselimme Danielin kanssa tätä vanhaa ukkoa.
-''Sir...joku poika kyselee teitä juuri nyt''.
Nappasin luurin itselleni horjuen.
-''Haallooo-taa''.
-''George hani!''.
-''Rikki-Tikkikö sssieellää?''.
-''Kyllä vain,ajattelin vain soittaa,koska tuli kauhea ikävä''.
-''urhh..jjaa-a-a''.
Leikin siinä puhelimen kans samalla vähän kömpelösti
ihmettelin kun tuli toisessa päässä yhtäkkiä hiljaista.
-''Riki-Rii,miiihis siisinä kkaatoosiiiitt''.
Laitoin puhelimen takaisin paikalleen,kun ei kuullut vastausta,
ja painelin takaisin makuuhuoneeseen seinistä ottaen tukea.
-''George,tota menoo en kyl sua päästä viikonloppuna kaljalle,
jos et osaa hillitä ittees''.
-''hHuomaasiikko eettä mmä ossasiin hilliitä,enneen mmä oon kkuule
juuonu 15 kaljaa''.
-''ja nyt oot niin kännissä,ku olla ja voi..''
-''Eenpääs iihan selviinpääin mähän oon''.
Lysähdin Danielin viereen sängylle.
**Daniel**
Katsoin juovuksissa olevaa Georgea,tämä oli torkahtanut heti kun oli päässyt sängylle
ja tämä vain kuorsasi niin lujaa että talo tärisi.Nousin sängystä ja astelin keittiöön,
vein Georgen juomat tyhjät kaljapullot pussiin ja otin jääkaapista kakun palasen.
-''Daniel...älä mussuta sitä kakkua,se lihottaa''.Äiti sanoi.
-''mum...mutta mähän voin mennä lenkille tään jälkeen''.Sanoin suu täynnä kakkua.
Sitten muistin että George oli unohtanut äidin ruusut autoon,siellä ne taisivat vieläkin
olla mutta minkälaisessa kunnossa?
-''Mä käyn ulkona''.
Sanoin ja kävelin Alfa romeolle,avasin säilytystilan oven ja katsoin ruusuja,ne olivat
vielä onneksi kunnossa,otin ne käteeni varovaisesti ja paukautin oven kiinni.
-''äiti mulla ja Georgella on sulle pikkuinen yllätys''.
Äiti katsoi oven raosta kurkkien ja epäili sanojani.
-''George osti nämä ruusut ennen kuin tultiin kotiin,mutta se Riki vähän häiritsi meitä,
niin unohdimme nämä sitten autoon''.
-''Oi...no tota...noin kiitos''.Äiti sanoi hieman yllättyneenä.
Annoin ruusut äidille,ja heilautin sen jälkeen kättäni sen merkiksi
että olisin menossa lenkille.Päätin juosta postilaatikolle asti
mutta mahaani rupes pistämään sen verran lujaa etten kyennyt joten pysähdyin
hetkeksi ja jatkoin vähän nopeenpaa kävelyä,olin vihdoin päässyt metsän reunalle
kun huomasin jonkun tyypin tulevan vähän matkan päässä.Aloin kävelemään vähän
hitaammin.
-''Aahaa,Danielhan se siinä!!!!!!!''Riki huusi iloisena vähän matkan päästä,kun
oli tunnistanut mut.
-''Argh..''.
-''Mä aattelin just tulla taas teille''.
-''No et sitten varmana oo menossa,George ei ole sillä päällä,
että kestäisi sua siellä''.
-''Miten niin ei kestäisi mua?''.Riki kysyi ihmetellen.
-''Tota noin...George on juovuksissa,ja taitaa kuorsata siellä''.
-''No sitten mä tuun sun kanssa lenkille..''.
Riki otti mun kädestä kiinni lujaa.
-''Tuu jo''.
-''h--ei kuule älä viitti juosta''.
-''Äh..juostaan ees vähä''.
-''Mutta ku mä en oo lenkkeilly pitkää aikaa''.
-''No entäs sitte?Mä voin vaikka kantaa sut loppumatkan''.
Mitä toi jätkä oikeen yrittää,sehän on kiinnostunu Georgesta?
ja mun seuraa se ei luultavasti,voi sietää mutta nyt kumminkin
jätkä hinkuu mua sen kans lenkille.
-''Mikä kestää jätkä!''.
Hölkkäsin tämän vierelle ja pidin tämän paidan helmasta kiinni.
-''Sori siit ku kaadoin..sen veden sun päälle''.
-''Ai se...no se on jo unohdettu,mitä sitä enää jauhetaan''.
Sit riku laittoi kätensä mun pään päälle ja pörrötti hiuksia.
-''Kavereita?''
-''Joo vaikka''.Hymyilin hivenen,sitten tämä tökkäisi,niin
että melkein kaaduin.
-''Juoksuun siitä,et saa kyl mua kiinni!''Riki huusi jo vähän
matkan päästä.
-''ääh...''
Yritin kaikin voimin saada toista kiinni,
sitten tunsin kuinka jalkojani alkoi sattua,istahdin vain reunaan.
-''Mä en täst enempää liiku!''Huusin Rikille.
-''Mehän ollaan vasta menty 3 km juosten,nouse jo ylös siit,
sun kuntos on todella menny huonoks,sä tuut mun kans
sitten 3 kertaa viikossa lenkille ti,to,la...''
-''Sun kans vai???''Mulla oli vähällä mennä sanat sekaisin,
kun kuulin että tämä todellakin halusi lenkille.
-''No kenen sitten?''Riki kysyi.
Nyökkäsin vain hiljaa ja istua köllötin tiellä.
-''Tuu reppu selkään mä kannan sut kotiin''.
Käveltiin hiljakseen kohti mun kotia,
arviolta siinä saattoi mennä parikin tuntia,
pysyttiin hiljaisena ja olin painanut pääni tämän pään taakse.
-''Noni kotonas ollaan vihdoinki''.
Huomasin Georgen olevan taas kaljapullo kädessä ulko-oven suussa.
-''Missäs ssitää ollaaan ooikee lluuhaattu??''George kysyi.
-''Oltiin Rikin kanssa lenkillä''.
-''Mä jouduin kantaan ton loppu matkaa''Riki hymyili.
-''Nno mikseette ppyytäny mmuakki mukkaa llenkkille??''.
-''No koska sä oot juovuksissa,jos et sattumoisin ite huomaa,ja sä oisit kaatunu heti ensimmäisellä askeleella''.
George meni menojaan ja paukautti oven kiinni,kuulimme Rikin kanssa kuinka tämä sadatteli.
biggrin biggrin
Tälläistä tällä kertaa :3
heart wink
Helvetin enkeli Community Member 
|
|
